Oman tien etsintä tuottaa harmaita hiuksia!

En tiedä onko täällä muita sellaisia ihmisiä, joilla ei ole tarkkaa kuvaa siitä mitä haluaa elämässään tehdä? Tämähän on yleinen ongelma nuorten keskuudessa, etenkin siinä vaiheessa kun pitäisi päättää opiskelupaikka. Itse olen kuitenkin jo vähän vanhempi eikä sitä kirkasta kuvaa löydy sitten millään.

Tällä hetkellä työtilanteeni on sellainen, että voisin kehittää sitä moneen eri suuntaan...mutten samanaikaisesti eli pitäisi suorittaa valintaa. Valintaa on vain vaikea tehdä kun ei tiedä mikä se oikea suunta olisi. Lisäksi ympärilläni on uskomattomia ihmisiä, jotka vilpittömästi haluaisivat auttaa minua. Olen vain epäkiitollinen oppilas siinä mielessä, että jarruttelen asioita koska pelkään meneväni väärään suuntaan.

Olen monessa mielessä ristiriitainen persoona, monessa asiassa tykkään asioista joko ihan tosi paljon tai sitten en yhtään, urheilen joko 120 % tai en yhtään, joko rakastan ihmisiä tai vihaan (kärjistettynä sanoen). Keskiväliä minusta löytyy äärimmäisen harvoin. Töissäkin tykkään, että on monia asioita projektina tai sitten en tee töitä yhtään. Tämä kuvastuu työelämässä esimerkiksi siten, että alkuvuoden voin tehdä ihan älyttömästi erilaisia juttuja ja kasvattaa tuntimääriä ylettömyyksiin. Kesän koittaessa väsyn ja lopetan työt melko lailla minimiin, kunnes tehomoodi taas löytyy. Olisi kiva osata toimia eritavalla, mutta omalla kohdallani muu ei vaan toimi.

Erikoinen työtahti ja se, etten halua sitoa itseäni paikalleen eli mihinkään kiinteään työtoimipisteeseen, vaikeuttaa unelma-työni etsintää. Harvassa työssä tällaiset ehdot toteutuvat. Juuri nyt olen äärimmäisen kiitollinen nykyisille työnantajilleni, erityisesti Varapuulle, joka antaa vapauden hoitaa työni kotoa tai mistä vaan käsin ja ymmärtää elämänrytmiäni. Lisäksi työporukka tuossa yrityksessä ei voisi olla mahtavampi <3 Toivonkin, ettei minun tarvitsisi tästä luopua koskaan! Kaipaan kuitenkin oheen sitä työtä, joka kehittäisi omaa yritystäni ja veisi minua lähemmäs unelmiani (joita niitäkin on vaikea määrittää).

Olen yrittänyt monia tapoja tavoitteideni selkiyttämiseen, mutta toistaiseksi on menty pitkälti tunteella ja virran viemänä. Nyt olen saanut päähäni, että voisin keksiä uusia ideoita, jos matkustaisin sellaiseen maahan joka on kehittynyt ja erilainen kuin Suomi esimerkiksi Japani tms. Tai sitten vain vielä pohdiskelen asioita ja konsultoin ihmisiä, joihin luotan ja uskon. Voihan sekin olla, että sitä punaista lankaa ei edes tarvita, who knows :)

Toivonkin siis, että tulevaisuus selvittää ajatuksiani, koska uskon, että keskittyessäni vain tärkeimpiin asioihin niitä voi myös viedä uskomattomiin ulottuvuuksiin!! Tämä vuosi tuntuu kyllä aika inspiroivalta....mitä vain voi tapahtua ;)

Inspiroivaa helmikuuta!!

Terkuin
Helen